Ranskalainen verokarhu..

..on nyt iloinen. Kävin nimittäin maksamassa arvonlisäveron autostani. Se meni yllättävän hyvin, vaikkei siellä verotoimistossa kukaan englantia puhunutkaan. Mutta minulla oli kirjoitettuna ranskaksi lapulle "arvonlisävero, auto" ja sitä osoittelin ja työnsin kaikki mukanani olleet laput tiskin takana olleelle madamelle. Ja kyllähän hänelle raha kelpasi, mutta koska tähän pisteeseen pääseminen oli sen verran vaivalloista (tai lähinnä sen selvittäminen että missä ihmeessä tällainen salaperäinen verotoimisto sijaitseekaan) että olinpa itsekin normaalia iloisempi liki neljän tonnin menettämisestä.

Koirille kävin iltapäivällä punkkirokotteen. Ajattelin käydä sellaisen itsellenikin, varsinkin kun tänäkin aamuna sängystäni löytyi kaksi koivet oikosenaan kuorsaavaa koiraa.

Täällä tuppaa jotenkin unohtumaan kaikki juhlapäivät, mutta sehän on vappu nyt!!
Joten hyvää vappua kaikille!

Nyon, Geneve-järvi rantakadulta kuvattuna

Neidin päiväunet muumien kanssa

Koiramaisia juttuja

Pitkän pitkän tauon jälkeen koirat asuvat taas luonani. Uudesta asuinmaasta eivät taida olla moksiskaan, ja sohvankin osasivat heti ottaa omakseen vaikka eivät ole vähään aikaan saaneetkaan siinä oleilla. Mutta hyvin muistivat, että mamin luona saa sohvalla köllöttää (ostin valkoisen sohvan, mutta omistan nyt ruskean sellaisen..).

Laivamatka meni ihan hyvin. Kannella käyminen oli hieman hermoja riipivää kovan tuulen takia. Ja ei se soraa täynnä olevan "hiekkalaatikon" arvoitus ihan helposti auennut kummallekaan koiralle. Poika tajusi lopulta mistä on kyse, mutta neiti ei suostunut astumaan moiseen haisulilaatikkoon ollenkaan. Taisi siinä muutenkin tulla uudet ennätykset pidättämisestä. 

Laivan kannella ulkoilemassa

Löysin kollegan suosituksella hyvän eläinlääkärin. Ranskan puolelta, ja lääkäri on hyvää englantia puhuva belgialainen. Pojalla on allergiaoireet taas valtoimenaan, puolet turkista on ruskeana ja kutisee. Hiivaahan siellä oli taas valtavasti. Neljän lääkkeen ja erikoisruokavalion voimin aloitetaan. Onneksi tämä lääkäri on vahvasti kortisonia vastaan, joten ollaan samoilla linjoilla. Poju syö allergiaruokaa kaksi kuukautta, vain sitä samaa eikä mitään muuta. Ja sitten katsotaan vanhalla ruualla palaavatko oireet. Sikäli mikäli ne edes lähtevät. Ja kun koirulilta on siis ihan kaikki muu mutustelu kielletty, niin päätin että mamiltakin on sitten namit kielletty. Aiemmin ei ole onnistunut tämä eliminaatiodieetti (kummallakaan :) ) , joten nyt on tsempattava. Oireet on nimittäin pakko saada kuriin. Lisäksi pesen pojan erikoisshampoolla kahdesti viikossa, laitan korvatippoja kahdesti päivässä, annan pillerin joka ilta ja laitan ihon kuntoa vahvistavaa ainetta kerran kahdessa viikossa. Piti tehdä exel-taulukko-kalenteri mitä pitää tehdä milloinkin, että pysyy perässä.

Punkit on näköjään valtava ongelma täälläpäin. Molemmilla koirilla on Frontlinea, mutta ei näytä auttavan ainakaan tytön kohdalla. Tänä aamuna löysin ensin yhden pullakan tippuneen punkin lattialta. Sitten aloin käymään neidin turkkia läpi ja löysin seitsemän punkkia. Ja siltikin vielä löytyi nyt illalla yksi lattialta. Tiistaina laitetaan punkkirokote molemmille, mutta silti Frontlinea on käytettävä vuoden ympäri ja näköjään myös turkkia syynättävä tarkkaan. Ehkäpä koirat ei sittenkään nuku minun sängyssä..

Hotellin vankina

Paluu arkeen on koittanut loman jälkeen. Tämä parin viikon loma meni lähinnä siihen, että ajoin Genevestä Suomeen vanhalla autolla ja uudella takaisin. Suomeen mennessä pysähdyin Saksassa Kronbergissa, joka vaikutti ihan kivalta paikalta, mutta en sitten malttanut sitä tarkemmin jäädä tutkimaan.
Geneveä kohti ajaessa vanhempani ja koirat olivat kyydissä. Pysähdyimme ekana yönä Egestorfissa, samassa hotellissa missä olin yöpynyt aiemminkin. Respan poika ehdotti, että otamme erillisen mökin hotellin vierestä, jossa on huone ylä-ja alakerrassa. Se olikin oikein kiva mökki. Jostain syystä se poika vielä koetti ennen lähtöään meneekö ovi lukkoon sisäpuolelta avaimella. Ja menihän se. Auennut ei enää tosin. Siellä oltiin sitten kaikki lukkojen takana. Onneksi oli isohkot ikkunat, poika haki tikkaat ja sieltä sitten kömmittiin ulos kaikki keskellä yötä :). Mahtoi olla näky.
Toinen yö oltiin Baden Badenissa. Se on oikein kiva kaupunki, voin suositella ainakin pitkän viikonlopun siellä viettämään.

Auringonlasku Itämerellä