maanantai 16. joulukuuta 2013
Arkihuolesi kaikki heitä..
Arki se on arki, asuipa missä päin maailmaa hyvänsä. Sen olen todennut. Tosin arki on huomattavan paljon haastavampaa, jos kaikki mikä postiluukusta kilahtaa, on ranskaksi. Olen jo selvittänyt tältä vuodelta Sveitsin ja Ranskan veroilmoitukset (ensi vuoden alussa saakin sitten tehdä kolmen maan veroilmoitukset..), autoveron maksamisen, sairasvakuutusasioita kun Sveitsi ilmoitti, että en ole kertonut heille onko minulla vakuutusta vai ei, joten he ylen ystävällisesti ottivat minulle sellaisen, tässä on 2500 frangin lasku. Siitä selvisin sillä erää, kun työnantaja oli onneksi vaihtanut työluvan ajoissa oikeanlaiseksi, ja soitti vielä puolestani sinne. Tänään tuli tosin taas uusi lappu, että pitää uudelleen todistaa, että minulla on vakuutus olemassa. Ja lukemattomia muita lippusia ja lappusia liittyen milloin mihinkin. Unelmoin kyllä usein, että työnantajani olisi siirtänyt meidät englanninkieliseen maahan :) Tai edes Sveitsin saksankieliseen osaan. Ranskan kieli ei vaan kiinnosta yhtään. Mutta ilmoittauduin nyt kuitenkin avoimen yliopiston kurssille, joka alkaa tammikuun lopussa. Se on niin edullinen verrattuna yksityisten järjestämiin kursseihin, ettei haittaa vaikken työn takia sinne aina pääsekään. Ehkä otan sitten jonkin tehokurssin, jossa opiskellaan arkisanastoa. Ensimmäisenä tulee mieleen, että olisi kiva osata varata pesu autolle (se kun on aika likainen ollut jo hetken), tai varata kampaaja, tai soittaa taksi, tai kysyä kaupassa onko heillä jotain tuotetta, tai kysyä suuntaa tai.. No lista on loputon :) Mutta yksi asia ei muutu, englanniksi on turha kuvitella palvelua saavansa ;)
| Cake pops :) |
| Cup caket vilahtaa vasemmalla, ja tässä oma versioni Rocky roadista, sulaa suklaata, jossa seassa vaahtokarkkeja, Maltesers- ja Smarties -karkkeja, riisimuroja ja keksinmuruja. Nammmm! |
| Piparkakkutalonkin rakensin, koristelu ei mennyt ihan kuin kuvittelin. Kauniiden ristikoiden ja kiemuroiden sijaan onnistuin kuorruttamaan koko komeuden kilolla sokeria... |
| Työnantajan tarjoamalla helikopterilennolla Chamonixissa Alppien yllä. Kuvassa näkyy Aiguille du Midi, jossa kävin aiemmin kesällä. |
| Sissin ja kaverin Tiffany-sheltin kanssa lenkillä marraskuussa. |
Neljännesvuosiraportti
Minähän se usein kirjoittelen :) Tässä tulee siis neljännesvuosiraportti, koska tuntuu että tulee kirjoitettua vain neljästi vuodessa.
Joulun ja uuden vuoden vietän töissä. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, koska en kuitenkaan voi ajaa Suomeen enkä edelleenkään halua laittaa koiria lentokoneeseen. Ensi vuonna koiruudet pääsevät kuitenkin rentouttavalle maaseutulomalle Suomeen muutamaksi kuukaudeksi, ja minäkin pääsen helpommin matkustamaan. Suomeen ja muuallekin, muutama kaupunkilomakohde on mielessä... Dublin, Dubrovnik ja Pariisi.
Vietin 33-vuotissynttäreitä lauantaina. Järjestin tyttöjen illan, aloitettiin minun luona ja jatkettiin Geneveen. Mikä ei ollutkaan ihan helppo tehtävä, koska taksin tilaaminen tuntuu olevan ylivoimainen ongelma täällä päin. Loppujen lopuksi kollega vei meidät, mutta sitten olikin jo sen verran myöhä, että oli hankaluuksia löytää avoinna olevaa baaria. Mutta kivinta oli koristella kotia, ja tehdä leivonnaisia! Tein ensi kertaa cake popseja ja cup cakeja, hyviä tuli :)
Huvittavaa oli myös, miten eri tavalla koirat suhtautuivat vieraisiin. Jero makaa oikosenaan keskellä lattiaa, ja jos joku erehtyy nousemaan paikaltaan, hän valtaa sen välittömästi (onhan se kivempi nukkua lämmitetyllä paikalla) ja ei inahdakaan kun tämä onneton yrittää tulla takaisin paikalleen. Neitiä ei taas näkynyt vähään aikaan ja lähdin katsomaan onko se nukkumassa. Löytyi makkarin nurkasta tutisemasta. En tiedä mikä lie iskenyt jänskäpänskä-kohtaus. Sitten loppuillan se istua nakottikin minun sylissä.
Täällä on ollut jo viikon ajan joka päivä sakea sumu. Silloin kun se hälvenee hetkeksi on kyllä kaunista, koska parin asteen pakkasessa sumu jäätyy puiden oksille ja ne muuttuvat kauniin huurteisen valkoisiksi. Pari kollegaa asuu vähän korkeammalla, ja heillä paistaa aurinko. Sumu ja pilvet vaan jämähtää tähän laakson pohjalle.
Joulun ja uuden vuoden vietän töissä. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, koska en kuitenkaan voi ajaa Suomeen enkä edelleenkään halua laittaa koiria lentokoneeseen. Ensi vuonna koiruudet pääsevät kuitenkin rentouttavalle maaseutulomalle Suomeen muutamaksi kuukaudeksi, ja minäkin pääsen helpommin matkustamaan. Suomeen ja muuallekin, muutama kaupunkilomakohde on mielessä... Dublin, Dubrovnik ja Pariisi.
Vietin 33-vuotissynttäreitä lauantaina. Järjestin tyttöjen illan, aloitettiin minun luona ja jatkettiin Geneveen. Mikä ei ollutkaan ihan helppo tehtävä, koska taksin tilaaminen tuntuu olevan ylivoimainen ongelma täällä päin. Loppujen lopuksi kollega vei meidät, mutta sitten olikin jo sen verran myöhä, että oli hankaluuksia löytää avoinna olevaa baaria. Mutta kivinta oli koristella kotia, ja tehdä leivonnaisia! Tein ensi kertaa cake popseja ja cup cakeja, hyviä tuli :)
Huvittavaa oli myös, miten eri tavalla koirat suhtautuivat vieraisiin. Jero makaa oikosenaan keskellä lattiaa, ja jos joku erehtyy nousemaan paikaltaan, hän valtaa sen välittömästi (onhan se kivempi nukkua lämmitetyllä paikalla) ja ei inahdakaan kun tämä onneton yrittää tulla takaisin paikalleen. Neitiä ei taas näkynyt vähään aikaan ja lähdin katsomaan onko se nukkumassa. Löytyi makkarin nurkasta tutisemasta. En tiedä mikä lie iskenyt jänskäpänskä-kohtaus. Sitten loppuillan se istua nakottikin minun sylissä.
Täällä on ollut jo viikon ajan joka päivä sakea sumu. Silloin kun se hälvenee hetkeksi on kyllä kaunista, koska parin asteen pakkasessa sumu jäätyy puiden oksille ja ne muuttuvat kauniin huurteisen valkoisiksi. Pari kollegaa asuu vähän korkeammalla, ja heillä paistaa aurinko. Sumu ja pilvet vaan jämähtää tähän laakson pohjalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)