Juhlapäivä..

.. on täällä Ranskassa tänään. Ja miksei minullakin, kun on viikon ainoa vapaapäiväni. Näköjään lauantait ovat ainoita päiviä jotka pystyn pitämään vapaana, muuten töitä on niin paljon, että pakko vaan tehdä. Onneksi ensi kuussa pitäisi helpottaa, koska kaksi uutta on jo allekirjoittanut sopparit ja siis varmasti tulossa. Olenkin aika uupunut, joten lisävapaat ovat tervetulleita. Mahdottoman määrän töitä lisäksi sekin vie kummasti energiaa, että kaikki on uutta ja verrattain haastavaa oudon kielen takia.

Mutta siis 14. heinäkuuta on Ranskassa suuri juhlapäivä. Ei kuitenkaan itsenäisyyspäivä, vaan jonkin sortin suuren taistelun muistopäivä. KVG sanoisi joku tässä kohtaa. Ei tarvitse, koska vuokratätini (vai miksi sanotaan ihmistä, jonka asunnossa vuokraa huonetta, mutta joka myös asuu siellä.. Madame? :)) teini-ikäinen poika piti minulle eilen esityksen siitä mikä merkitys tällä päivällä on ranskalaisille. Ja koska hänen englantinsa ei ole kovin vahva, osa monologista oli ranskaksi ja osa elekielellä. Mutta hyvin selvisi, että joskus 1800-luvulla maalaiset menivät joukolla Bastiljiin viemään aseet ja hyökkäsivät armeijan kimppuun. Vallankumous siis. Ja sen muistoa alettiin juhlimaan jo eilen kunnon rytinällä. Suomessa ei edes uutena vuotena ole sellainen pauke. Ilmeisesti se oli vasta alkua ja tänään pitäisi olla varsinaiset juhlallisuudet. Onneksi ei ole koirat vielä täällä, koska Jeroa ei olisi saanut ikinä pois sängyn alta.

Sain viime viikolla hoidettua yhden käytännön asian eli avattua pankkitilin. Sveitsissä tosin, ja se oli varmasti paljon helpompaa kuin Ranskassa. Ei tarvittu kuin passi ja työsopimus, Ranskassa pitää taas kantaa lippua ja lappua kerrakseen konttoriin ennen kuin tili aukeaa.

Tänään on mainio ilma, aurinko paistaa, mutta tuulee niin että ei ole liian kuuma. Ehkä illalla sataa taas kuten eilen. Kaipaan niin omaa autoa, voisi ajaa tutkimaan seutua ja etsimään vuorille meneviä patikointipolkuja. No se hyvä puoli on, että ei ole lomalla vaan muuttamassa tänne, niin kaikelle tuollaiselle on kyllä aikaa. Ja täällä arvostetaan vapaa-aikaa paljon enemmän kuin Suomessa, joten meilläkin sitä tulee olemaan enemmän. Kunhan tästä alkuvaiheesta selvitään. Joten joku kaunis päivä kiipeän tuonne vuorelle!