Aurinkoinen päivä

Viikon ainoa vapaapäiväni sattui olemaan myös viikon ainoa aurinkoinen päivä. Kukaan ei voi kyllä väittää etteikö täällä olisi kaunista. Ruska on vielä näyttävä, varsinkin auringon osuessa keltaisiin lehtiin. Valitettavasti minut herätti vielä aikaisin aamulla viimeisen yöpäivystyksen päätteeksi harvinaisen ärsyttävä puhelu ja sen seurauksena nukuin yhteentoista asti. Mutta lopulta pääsin liikenteeseen, ja ajoin Grozetiin. Siellä on hissi ylös vuorelle, tosin se ei ole vielä toiminnassa. Mutta hissille rinteeseen raivattua väylää voi kävellä ylös. Se vaan on niin jyrkkä, että olin ihan piipussa jo ensimmäisen harjanteen päällä. Joten huipulle en ihan vielä päässyt. Maisemat olivat hienot kyllä jo siltäkin korkeudelta. Ja eiköhän ne reisilihaksetkin siitä kehity.

Grozetista lähdettyäni ajelin huvikseni ympäriinsä somien pikku kylien läpi. Ja kävin kahdessa yhdistetyssä puutarha-/eläin-/sisustustavarakaupassa. Toinen oli oikein hieno, siellä oli aivan ihana jouluosasto. Siis kertakaikkisen ihanaa tavaraa. Normaalien koristeiden lisäksi sieltä saisi kaikkea mitä tarvitsee pienoiskokoisen joulumaan rakentamiseen. Oli lumisia puita ja rakennuksia, joissa on valot ja karuselli joka pyörii ja vaikka mitä. Ihania :).

Ja eläinosasto oli myös ihana, voi niitä pikku pupujusseja. Tässä siistimmässä oli eläimillä hyvät olot, ainakin jyrsijöillä. Linnuilla oli mielestäni liian pienet häkit. Siinä toisessa, ei niin siistissä kaupassa taas häkkejä oli siellä täällä sikin sokin ja niitä ei ollut ihan hetkeen siivottu. Mutta olen vastaavaa nähnyt Suomessakin, hyi hyi.

Viime viikolla kiipesin yhdelle huipulle Jura-vuorilla kaverini kanssa. Ensin ajoimme rinnettä ylös mutkittelevaa tietä autolla, ja puolessavälissä oli laskettelukeskus. Koska se aukeaa vasta joulukuussa, pystyi huipulle kävelemään joko loivempaa tietä pitkin tai suoraan laskettelurinteitä ylös. Valitsimme tien, koska sitä pitkin käveleminen on vielä miellyttävää, mutta tehokasta kuitenkin ylämäkeen kun mennään. Huipulla on hienot näkymät vastapäisille lumihuippuisille Alpeille. Ja jos olisi ollut kirkas päivä, niin olisi nähnyt Genevenkin. Huipulla oli ryhmä italialaisia turisteja, jotka antoivat meille heti kiikarinsa, että katsoisimme niillä jotain. Koska he eivät oikein puhuneet englantia, en heti ymmärtänyt mitä pitää katsoa. Mutta sitten tajusin että läheisellä kallionjyrkänteellä oli vuohi. Säikähdin tietysti, että sillä on jokin hätänä ja se pitää lähteä sieltä hakemaan, kun ne italiaanot siitä niin tohkeissaan olivat. Mutta hyvin näkyi vuohi hyppelevän, joten he siis vaan olivat innoissaan siitä että siellä oli vuohi :).

Kävin viime viikolla myös Lyonissa hevosmessuilla. Olipa tosi hulppea tapahtuma. Jättimäinen messukeskus, jossa oli ohjelmaa useilla areenoilla, paljon hevosia ja vielä enemmän myyntikojuja. Parasta oli melkeinpä lännenosasto, rakastuin kerta kaikkiaan American Paint Horse-rodun edustajiin. Ihania, ja mikä parasta, ne ovat kaikki laikukkaita! Oli siellä islanninhevosiakin. Menen ensi vuonna uudelleen ehdottomasti.